Poistuminen | Toimielimet | Maakuntavaltuusto | Pöytäkirja 07.09.2009 | Avaa haku

Maakuntavaltuusto
Pöytäkirja 07.09.2009 Pykälä 86



Maakuntavaltuusto
§ 26
16.02.2009
Maakuntahallitus I
§ 185
29.06.2009
Maakuntavaltuusto
§ 86
07.09.2009

 

Valtuustoaloite: Yöpikajuna takaisin

 

154/18/180/2009

 

MV § 26

 

Pöytäkirjaan merkittiin valtuutettu Yrjö Puurusen esittämä Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmän (Yrjö Puurunen, Pentti Kettunen, Jaana Sankilampi, Eija Hakkarainen) seuraavan sisältöinen valtuustoaloite:

 

"Vuosikymmenet Kajaanin ja Helsingin väliä liikennöi makuuvaunullinen yöpikajuna. Valtion Rautateiden organisaatiomuutosten yhteydessä sekä Kajaanin että Kemijärven yöpikajunayhteydet lakkautettiin. Kajaanin yhteys korvattiin mm nopealla Pendoliinolla.

Pendoliinon lähtöaika Kajaanista on kello 04.00 aamuyöllä. Jos kokous alkaa Helsingissä esim. yhdeksältä ei tälläkään junalla ehdi riittävän ajoissa Helsinkiin. Siispä on käytettävä kallista lentokoneyhteyttä tai mentävä sinne jo edellisenä iltana ja yövyttävä Helsingissä. Ja se on kustannuskysymys. Kallista lentokonetta voivat käyttää liikemiesten lisäksi tietenkin yhteiskunnan verovaroilla matkustavat. Tavallisilla kansalaisilla kotimaan lentomatkustamiseen ei ole varaa. Kemijärveläiset eivät tyytyneet VR:n ratkaisuun vaan lähtivät vaatimaan yöjunavuorona palauttamista. Ja onnistuivat.

Kainuussa tällaista kansanliikettä ei ole syntynyt. Myöskään kainuulaiset edunvalvojat eivät ole liiemmin askarrelleet yöpikajunavuoron takaisin saamiseksi. Kansanedustajia ja ministeriä tällaiset asiat eivät luonnollisestikaan kiinnosta - maksetaanhan heidän lentolippunsa kansalaisten verovaroin eikä heidän omat lompakkonsa niistä laihdu.

Perussuomalaisten maakuntavaltuustoryhmä on sitä mieltä, että viimeistään nyt on tullut toiminnan aika. Siksi ehdotammekin,

että Kainuun maakunta -kuntayhtymän hallituksen toimesta valmistellaan pikaisesti strategia, aloitetaan neuvottelut VR:n kanssa ja pyritään vakavasti sellaiseen lopputulokseen, jotta yöpikajunayhteys Kajaanin ja Helsingin välillä palautuu. Neuvottelua voisivat olla tukemassa myös Kainuun kunnat ja elinkeinoelämä niin halutessaan."

 

Maakuntavaltuusto:

 

Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 21 §:n mukaisesti maakuntavaltuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen maakuntahallituksen valmisteltavaksi.

_________

 

MH § 185

 

Suunnittelija Martti Juntunen 18.6.2009:

 

LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESEEN "YÖPIKAJUNA TAKAISIN"

 

1. LÄHTÖKOHDAT

 

Oulu-Kajaani-Helsinki yöjunayhteys lakkautui suuren aikataulu-uudistuksen yhteydessä syyskuun alussa 3.9.2006. VR Osakeyhtiö esitti liikenteen lakkauttamista jo vuoden 2006 alusta lukien, mutta Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) päätti liikenteen jatkamisesta syyskuun 2006 alkupäiviin saakka. Syyskuun 2006 alussa lakkautuivat myös yöjunayhteydet Joensuu-Pieksämäki-Turku ja Rovaniemi-Kemijärvi yhteysväleillä.

 

Lapissa käydyn ns. yöjunakapinan ja muun aktiivisen toiminnan seurauksena Rovaniemi-Kemijärvi yöjunayhteys käynnistyi uudelleen 29.2.2008 alkaen LVM:n ja VR Osakeyhtiön vuosille 2008-2011 laadittuun sopimukseen perustuen. Sopimuksen arvo on 1,2 M€/vuosi.

 

Aikataulu-uudistuksen yhteydessä v. 2006 junavuorojen määrä lisääntyi Kajaani-Helsinki ja Kajaani-Oulu yhteysväleillä. Matka-aika Kajaani-Helsinki välillä lyhentyi nopeimmasta matka-ajasta 7:02 h -> noin 6:40:iin. Pendolino aloitti liikennöinnin Kajaani-Helsinki välillä 7.1.2007. Pendolinon matka-aika Kajaani-Helsinki välillä oli liikenteen käynnistyessä 5:48 h. Pendolinon aikataulujen (2 vuoroa /päivä) sopimattomuudesta johtuen varsinkin aamuneljältä (klo 03:52, 12.6.2009) lähtevällä junavuorolla on ollut julkisuudessa olleiden tietojen mukaan varsin vähän matkustajia. Tämä varhain aamulla lähtevä suora Pendolino yhteys ei mahdollista perille pääsyä aamuksi Helsinkiin.

 

Yöjunayhteys Kajaani-Helsinki välillä on järjestetty Oulun kautta. Junayhteys Kajaanista Ouluun ja takaisin on järjestetty taajamajunalla. Vasta Oulussa matkustaja pääsee makuuvaunuun. Oulusta lähtevissä yöjunissa (2) on käytettävissä perinteisiä sinisiä makuuvaunuja tai vuonna 2006 käyttöön otettuja kaksikerroksisia makuuvaunuja.

 

1.1 Kajaani-Helsinki yhteysvälin matkalippujen hinnoitteluesimerkkejä

 

Pendolino 70

KAJ - HKI
74,00 €

(normaali lippu, 1 henkilö, 2 lk., vaihdoton yhteys, matka-aika 5:56)

IC 74

KAJ - HKI
68,00 €

(normaali lippu, 1 henkilö, 2 lk., vaihdoton yhteys, matka-aika 6:43)

P 707 + P 874

KAJ - OULU - HKI
88,10 €

(taajamajuna ja makuuvaunupaikka, 1 henkilö, 2 hlö/hytti alakerta, 2 lk., junan vaihto Oulussa yöjunaan, matka-aika 11:40, 20:56-08:36)

 

Lähde: VR Osakeyhtiö, henkilöliikenne, Internet -sivut 11.6.2009

 

1.2 Kaukoliikenteen matkustajavirrat vuosina 2004-2008

 

Rataosa
v. 2004
v. 2005
v. 2006
v. 2007
v. 2008
Oulu-Kontiomäki
130 000
130 000
135 000
145 000
155 000
Kontiomäki-Iisalmi
190 000
185 000
185 000
210 000
230 000

 

 

 

Tilastointimuutoksen takia vuosien 2004-2006 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2007-2008 lukujen kanssa. Lähde: VR Henkilöliikenne ja RHK.

 

Matkustajamäärien kasvu niin Oulun kuin Helsingin suuntaan näkyy selvästi vuosien 2007 ja 2008 luvuissa tilastointimuutoksesta huolimatta. VR-Yhtymä Oy ja sen omistama henkilöliikennettä harjoittava tytäryhtiö VR Osakeyhtiö vetoavat yrityksen liikesalaisuuteen, eivätkä anna julkisuuteen tarkkoja tietoja yöjunien tai päiväjunien matkustajamääristä ja kustannuksista. Tästä on ollut merkittävää haittaa eri alueiden toimijoille ja kansalaisvaikuttamiselle näiden halutessa läpinäkyvyyttä mm. matkustajamäärissä ja henkilöliikenteen kustannuksissa.

 

1.3 Vaikuttaminen Kainuun kansanedustajien ja maakunta -kuntayhtymän toimesta

 

Kainuun maakunta -kuntayhtymä on pyrkinyt vaikuttamaan yöjunayhteyksien säilyttämiseen ja myöhemmin palauttamiseen neuvottelujen, kirjelmien ja kannanottojen avulla sekä eri alueiden ja toimijatahojen välisen yhteistyön avulla. Neuvotteluja on käyty VR-Yhtymä Oy:n johdon, VR Osakeyhtiön, LVM:n ja kansanedustajien kanssa.

 

Tukensa vaikuttamistyölle ovat antaneet mm. Itä-Suomen neuvottelukunta ja Nopeat Itäradat neuvottelukunta. Lisäksi mm. kansanedustaja Anne Huotari on toiminut aktiivisesti VR-Yhtymän hallintoneuvostossa ja eduskunnassa yöjunayhteyden säilyttämisen puolesta vuosina 2005-2006.

 

Neuvottelut eri osapuolten välillä, kannanotot ja kirjelmät eivät ole toistaiseksi johtaneet ns. sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen käynnistämiseen.

 

1.4 Kansalaisvaikuttaminen yöjunien säilyttämiseksi

 

Yöjunaliikenteen säilyttämisen puolesta huolissaan olevat opiskelijat, muut henkilöt sekä eri järjestöt ja tahot ovat keränneet nimiä erilaisiin vetoomuksiin ja viesteihin. Marraskuussa 2005 kansalaisliike luovutti yöjunien puolesta yli 16 000 nimeä keränneen vetoomuksen. Kesällä 2006 jätettiin yöjunaliikenteen säilyttämisen puolesta noin 5000 kansalaisviestiä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja valtionvarainvaliokunnan jäsenille sekä VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Kuituselle. Pohjois-Karjalan kansalaisliike luovutti liikenneministeri Vehviläiselle lokakuussa 2007 noin 21700 nimeä sisältäneen vetoomuksen, jossa toivottiin, että VR palauttaa yöjunayhteydet Joensuun ja Turun sekä Joensuun ja Helsingin välille.

 

Kainuun kulttuurifoorumin osanottajat, noin 40 kulttuurialan toimijaa, tekivät 31.3.2009 Kuhmossa yhteisen kannanoton yöjunaliikenteen järjestämiseksi Kajaanin ja Helsingin välille makuuvaunussa. Kulttuurifoorum esitti, että VR:n tulee järjestää Kainuun yöjunaliikenne edes niin, että ihmiset voivat Kajaanista matkustaa Ouluun makuuvaunuissa, jotka liitetään Oulussa Helsingin yöjunaan. Kannanotto luovutettiin 2.4.2009 VR Osakeyhtiön henkilöliikennejohtaja Jaatiselle. Kannanotto ja pyyntö makuuvaunuyhteydestä on toimitettu myös liikenneministeri Vehviläiselle.

 

Uusimman esityksen sisämaan yöjunayhteyksien palauttamiseksi teki Suomen Rautatiematkustajat ry. 25.5.2009 LVM:n kansliapäällikkö Harri Pursiaiselle osoittamallaan kannanotolla. Kannanotossa esitetään yöjunakokeilun aloittamista Vuokattiin ja Taivalkoskelle. Yhdistyksen mukaan yhteiskunnan on luotava vaihtoehtoiset keinot liikenteen järjestämiseksi, mikäli VR Oy ei suostu kokeiluun omalla liikeriskillään. Yhdistys perustelee yöjunaliikenteen käynnistämistä henkilöliikenteen yleisellä kehityksellä, matkailun kehityksellä sekä ilmasto- ja liikennepoliittisilla syillä.

 

Vetoomukset, esitykset ja kannanotot eivät ole toistaiseksi johtaneet ns. sisämaan yöjunaliikenteen uudelleen käynnistämiseen.

 

1.5 Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenneministeri sekä VR-Yhtymä Oy:n johto ovat todenneet yöjunayhteyksiin liittyvien kirjallisten kysymysten, neuvottelujen, tapaamisten ja tiedotteiden yhteydessä mm. seuraavaa:

 

VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Kuitunen ja henkilöliikennejohtaja Jaatinen vieraillessaan Kainuussa 16.8.2006 ennen yöjunayhteyden lakkaamista:

 

VR perustelee Kajaanin yöjunan lakkauttamista raskailla tappioilla, jotka ovat noin viiden miljoonan euron luokkaa. VR uskoo myös, että uusien aikataulujen voimaantulon myötä suoran yöjunan loputkin matkustajat katoaisivat. "Lisääntyvät yhteydet sekä paremmat ja nopeammat junat korvaavat yöjunan menetyksen aiheuttaman mieliharmin".

 

Liikenneministeri Vehviläinen LVM:n tiedotteessa 26.10.2007: "Päiväjuniin panostaminen ensisijaista":

 

"Katson, että yöjunaliikenteen palauttamisen sijasta nyt on viisainta keskittyä kehittämään päiväjunaliikennettä, liikenneministeri Anu Vehviläinen korosti puhuessaan yöjunalähetystölle 26. lokakuuta eduskunnassa. Pohjois-Karjalasta saapunut lähetystö luovutti hänelle yöjunavetoomuksen.

 

Vehviläisen ministeriön virkamiehiltä ja VR Osakeyhtiöltä saamat selvitykset osoittavat liikenteen raskaasti tappiolliseksi. Kun Itä-Suomen yöjunaliikenne vielä toimi, sen vuotuinen tappio oli 5-6 miljoonaa euroa. Jos liikennettä olisi jatkettu Kerava-Lahti-oikoradan käyttöönoton jälkeen, tappio olisi kaksinkertaistunut ja noussut noin 10 miljoonaan euroon. Valtion tuen käyttö tappiolliseen yöjunaliikenteeseen heikentäisi päiväjunaliikenteen kannattavuutta.

 

LVM:n budjetissa ei ole tuota ylimääräistä 10 miljoonaa euroa. Näin ollen yöjunaliikenteen mahdollistaminen merkitsisi vastaavaa leikkausta nyt tukea saaville liikenneyhteyksille. Käytössä olleita makuuvaunuja on heikkokuntoisina romutettu, joten liikenteen palauttaminen vaatisi lisäksi uuden kalliin kaluston hankkimista.

 

Olemme myös selvittäneet mahdollisuutta, että toinen Rovaniemeltä lähtevä yöjuna liikennöisi Kajaanin ja Pieksämäen kautta etelään. Tällaisen yhteyden luominen huonontaisi kuitenkin yöjunatarjontaa Rovaniemeltä etelään, toisi aikatauluongelmia ja vaatisi myös uusia makuuvaunuinvestointeja".

 

Viime viikkojen selvitystyön pohjalta en valitettavasti voi esittää Itä-Suomen yöjunaliikenteen palauttamista, Vehviläinen totesi".

 

Kirjallinen kysymys (edustaja Järvinen) 5.2.2008 eduskunnassa liikenneministeri Vehviläiselle otsikolla "Joensuun yöjunaliikenteen tappiollisuus". Ministeri Vehviläisen vastaus kysymykseen 28.2.2008:

 

"Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehtiin vuosina 2002-2006 useita selvityksiä yöjunaliikenteen muutostarpeista syksyn 2006 suurta junaliikenteen aikataulu-uudistusta varten. VR Osakeyhtiön vanha makuuvaunukalusto oli yli-ikäistä ja vaati uudistamista. Selvityksissä arvioitiin junaliikenteen muutoksen vaikutuksia matkustajakysyntään, uuden oikoradan vaikutuksia matka-aikoihin Keravalta Lahteen sekä liikenteen tuottoja ja kustannuksia. Lopputuloksena selvityksistä oli, että VR Osakeyhtiö päätti hankkia 20 uutta makuuvaunua korvaamaan yli-ikäistä kalustoa, yöjunaliikenne ei ole ostoliikennettä ja ns. sisämaan makuuvaunuliikenteestä luovutaan nopeutuvien matka-aikojen perusteella. Käytössä olleet heikkokuntoiset makuuvaunut on nyttemmin romutettu, joten liikenteen lisääminen vaatisi uusien vaunujen hankintaa. Sisä-Suomen yöjunaliikenteen käynnistäminen vaatisi arviolta 60 milj. euron kalustoinvestoinnit VR Osakeyhtiöltä, ja yöjunaliikenteen ostaminen maksaisi noin 20 milj. euroa vuodessa. Entistä nopeammassa päiväjunaliikenteessä on matkustajamäärä esimerkiksi Joensuun ja Helsingin välillä kasvanut 11,4 % vuonna 2007 verrattuna edellisvuoteen.

 

Ministeriön sisäinen työryhmä selvitti ennen vuoden 2006 päätöksiä makuuvaunuliikenteen taloudellista tilannetta ja arvioi makuuvaunuliikenteen vaikutuksia liikennejärjestelmään, liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja aluetalouteen erityisesti matkailuelinkeinon kannalta. Selvitysten ja VR Osakeyhtiöltä saatujen laskelmien mukaan Itä-Suomen yöjunaliikenteen vuotuinen tappio oli ennen muutoksia 5,6 miljoonaa euroa. Mikäli liikennettä olisi jatkettu Kerava-Lahti-oikoradan käyttöönoton jälkeen, tappio olisi kaksinkertaistunut ja noussut noin 10 miljoonaan euroon. Valtion tuen käyttö yöjunaliikenteeseen olisi heikentänyt samalla päiväjunaliikenteen kannattavuutta.

 

Ministeriö on yhdessä VR Osakeyhtiön kanssa selvittänyt toisen kannattavan yöjunan liikennöimistä Savon rataa käyttäen. Jos yöjunapari siirretään liikennöimään reittiä Helsinki-Joensuu-Pieksämäki-Kajaani-Oulu-Rovaniemi, pitenee sen kuljettava matka ja matka-aika nykyisestä 12-13 tunnista noin 18 tuntiin. Tämä vaihtoehto merkitsisi kaupallisen palvelutason laskua yöjunaliikenteessä, liikenteen tuotannollisten kustannusten kasvua merkittävästi sekä autovaunujen lastaus- ja purkujärjestelyjen uudelleen rakentamista. Muutos heikentäisi VR Osakeyhtiön itsekannattavan liikenteen tulosta, koska osa kannattavien päiväjunien matkustajista siirtyisi yöjuniin.

 

Matka-ajan piteneminen Savon radan kautta muuttaisi lähtö- ja saapumisaikoja Pohjois-Suomessa ja huonontaisi merkittävästi junan toiminta-ajatusta sekä koko Lapin joukkoliikennejärjestelmää. Lapin bussien aikataulut on sovitettu yhteen yöjunien kanssa. Yöjunaliikenne tuo busseille matkustajia ja sitä kautta kannattavuutta Lapin joukkoliikenteeseen. Lähtöaikojen varhentaminen esimerkiksi Kilpisjärveltä ja Inarista lisäisi matka-aikaa kohtuuttomasti. Yöjunan ajaminen pitempää reittiä aiheuttaisi lisäkustannuksia vähintään 4 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteysvälillä Helsinki-Oulu-Rovaniemi aikataulujen huonontumisen myötä junaparin tuotonmenetykset olisivat merkittävät. Kaikkiaan yöjunien kannattavuus heikkenisi merkittävästi nykyisestä ja liikenne- ja viestintäministeriön ostoja olisi lisättävä VR Osakeyhtiön arvion mukaan 8-10 miljoonaa euroa vuosittain.

 

Liikenne- ja viestintäministeriöllä on rautateiden ostoliikenteen osalta vakiintuneet, yhdessä sovitut valvonta- ja seurantamekanismit ja menettelyt liikenteenharjoittajan raportoinnista ministeriölle. Ministeriö on saanut tästä raportoinnista riittävät tiedot myös yöjunaliikenteen tuottojen ja kustannusten arviointiin".

 

VR-Yhtymä Oy:n pääjohtaja Kuitunen vieraillessaan Kainuussa 29.8.2008

"Yöjunayhteyttä ei aiota palauttaa, junamatka yöllä Helsinkiin taittuu Oulun kautta", "Jatkossakaan Kajaanista ei pääse makuuvaunuun".

 

Kirjallinen kysymys (edustaja Kyllönen) 11.3.2009 eduskunnassa "Junaliikenteen kehittäminen Kajaanin kautta Helsinkiin". Ministeri Vehviläisen vastaus kysymykseen 1.4.2009:

 

"Kajaanin ja pääkaupunkiseudun välimatka Savon rataa käyttäen on noin 600 kilometriä ja Oulun kautta noin 870 kilometriä. Nopeimmat junat kulkevat tänään Kajaanista Kuopion ja Kouvolan kautta pääkaupunkiseudulle noin kuudessa tunnissa. Jos matkustaa Oulun kautta, nopeimpien päiväyhteyksien matka-aika on vajaa yhdeksän tuntia. Yöjunia käyttäen kokonaismatka-aika on noin 11 tuntia. Yöjunissa voi matkustaa makuuvaunussa tai päivävaunussa matkasta runsaat yhdeksän tuntia Ouluun tai Oulusta ja lisäksi noin kaksi tuntia päivävaunussa Oulun ja Kajaanin välillä.

 

VR lopetti Itä-Suomen yöjunaliikenteen syyskuussa 2006. Ennen tätä ministeriö selvitti yhdessä VR Osakeyhtiön kanssa toisen kannattavan yöjunaparin liikennöimistä mm. Kajaanin kautta Savon rataa käyttäen. Tällöin todettiin, että yöjunan kulkema matka ja matka-aika pitenisivät 5-6 tuntia. Tämä merkitsisi kaupallisen palvelutason laskua yöjunaliikenteessä, liikenteen tuotannollisten kustannusten merkittävää kasvua sekä autovaunujen lastaus- ja purkujärjestelyjen uudelleen rakentamista. Yöjunan kulku Savon radan kautta muuttaisi myös lähtö- ja saapumisaikoja Pohjois-Suomessa, junan toiminta-ajatusta ja merkittävästi koko Lapin joukkoliikennejärjestelmää. Lopputulos oli, että Savon radan kautta kulkevista yöjunista luovuttiin. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, koska erityisesti suorat nopeat yhteydet Kajaanista ovat olleet matkustajien suosiossa vuoden 2006 aikataulu-uudistuksen ja sähköistyksen valmistumisen jälkeen. Matkustaminen junalla on lisääntynyt selvästi yli 30 %.

 

Kysymyksessä ehdotetaan erillisen makuuvaunun varaamista Kajaanista lähtevien tai sinne saapuvien yöjunaa käyttävien matkustajien käyttöön. Tällöin vaunu irrotettaisiin ja kytkettäisiin Kajaanissa Kajaanin ja Oulun välillä kulkevaan junaan ja uudestaan Oulussa sinne saapuvaan tai sieltä lähtevään yöjunaan. Järjestely edellyttäisi raiteistojärjestelyjä sekä Oulussa että Kajaanissa ja lisäksi makuuvaunujen säilytyksen ja huollon järjestämistä Kajaanissa. Järjestely olisi erittäin paljon resursseja sitova ja kallis eikä vastaa Kajaanista Oulun yöjuniin suuntautuvaa matkustajakysyntää.

 

Valitettavasti Kajaanista ei ole junaa käyttäen mahdollista yhden päivän aikana osallistua kokoukseen tai koulutustapahtumaan pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena tulee kuitenkin olla henkilöjunayhteyksien nopeuttaminen Kainuun ja pääkaupunkiseudun välillä. Nopeampien raideyhteyksien kehittäminen on perusteltua niin kansalaisten sujuvien liikkumismahdollisuuksien kuin ilmastopolitiikankin vuoksi".

 

VR Osakeyhtiön henkilöliikennejohtaja Jaatisen vastaukset Kainuu kulttuurifoorumin 31.3.2009 esittämään kannanottoon (kannanoton luovutus ja tapaaminen 2.4.2009 Jaatinen / Aaltonen; lyhennelmä tapaamisen muistiosta):

 

"Helsingistä Rovaniemelle klo 20.30 lähtevä yöjuna on maksimipituinen, eikä siihen voida liittää yhtään ylimääräistä vaunua."

 

Myöhemmän, klo 22.30 lähtevän junan käyttämisen esteenä on aikatauluongelma: ensimmäinen aamujuna Oulusta Kajaaniin lähtee klo 7.12 eli 14 minuuttia ennen Helsinki-Rovaniemi junan saapumista Ouluun klo 07.26.

 

Makuuvaunun liittäminen illalla Kajaanista Ouluun menevään junaan edellyttää, että Kajaanissa on oltava valmiina tarvittava makuuvaunu. Maakuuvaunun saaminen Kajaanin asemalle Savon radan kautta sopivaan päiväjunaan liitettynä ei ole mahdollista tyhjän vaunun vetämisestä aiheutuvien kustannusten takia.

 

VR on osakeyhtiö, jonka tehtäviin ei kuulu esitettyjen vaihtoehtojen kustannusten laskeminen ja alueellisesta tasa-arvosta huolehtiminen. Se on Liikenne- ja viestintäministeriölle kuuluva asia. VR tekee kustannuslaskelmat, mikäli se saa toimeksiannon ministeriöltä".

 

2. JUNAYHTEYDEN NOPEUTTAMINEN KAJAANI-HELSINKI VÄLILLÄ

 

Ratahallintokeskuksen (RHK) pitkän aikavälin suunnitelmassa "Rataverkko 2030" nopean junaliikenteen verkko ulottuu Savonradalla Kuopioon saakka. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on esittänyt useissa lausunnoissa ja kannanotoissa nopean junaliikenteen yhteyksien ulottamista Kajaaniin saakka. Junayhteyksien nopeuttamiselle ovat antaneet tukensa mm. muut maakuntien liitot ja Nopeat Itäradat -neuvottelukunta.

 

Ratahallintokeskus käynnisti syyskuussa 2008 "Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuusselvitys 2050" laatimisen. Selvityksen tehtävänä on määritellä henkilöliikenteen ja nimenomaan rautatieliikenteen mahdollisia tulevaisuuskuvia vuonna 2050. Selvitys on luonteeltaan tulevaisuuden hahmotusprosessi. Radanpidon linjausten ja hankkeiden ohjelmoinnin aika on kesällä 2009 käynnistyvässä rataverkon pitkän aikavälin suunnitelmassa, jonka yhtenä tausta-aineistona ko. selvitys toimii. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys valmistuu kesällä 2009.

 

Selvityksen luonnoksessa (12.6.2009) on esitetty tavoitteellinen kehittämispolku nopeuksien nostolle tärkeimmillä yhteysväleillä vuosille 2015-2050 (indikaattorina nopein matka-aika, h):

 

 
v. 2009
v. 2015
v. 2050
Helsinki- Kajaani
5:58
5:30
4:00

 

V. 2015 matka-ajassa on otettu huomioon Lahti-Luumäki -hankeen valmistuminen.

 

Edellä olevasta voidaan todeta, että matka-ajan lyheneminen Helsinki-Kajaani välillä on pitkän aikavälin asia. Esimerkiksi 24 vuotta sitten vuoden 1985 alkupuoliskolla matka-aika päiväjunalla Kajaanista Helsinkiin kesti nopeimmillaan 7:10 h (nyt noin 6:40 h, IC ja siniset pikajunat). RHK:n alustavien suunnitelmien mukaan vasta noin 15-20 vuoden kuluttua oltaisiin tilanteessa, jossa nopein matka-aika olisi noin tuntia lyhyempi kuin tällä hetkellä.

 

Kajaani-Helsinki rataosalla (Savonrata Kouvola-Kajaani välillä) on toteutunut tai on työn alla useita hankkeita, joiden vaikutuksesta matka-ajat ovat lyhentyneet tai lyhenevät lähivuosina.

 

Hankkeita:

 

Junien nopeutta olisi tarkoituksenmukaista nostaa poistamalla alkuvaiheessa tasoristeykset sellaisilta yhteysväleiltä, joissa tasoristeyksiä on vähän. Tällöin saadaan kustannustehokkaasti toteutettua pitkiäkin yhteysvälejä, joilta tasoristeykset on poistettu ja nopeustaso voidaan nostaa yli 140 km/h. Nopeustason nosto edellyttää lisäksi myös radan pohjarakenteiden ja ratageometrian muutoksia sekä investointeja liikenteen ohjaukseen ja turvalaitteisiin. Radan välityskykyä joudutaan usein parantamaan rakentamalla uusia junien kohtauspaikkoja. Kainuun raideliikenneyhteyksien kannalta on erittäin tärkeää saada Kouvola-Kajaani rataosan palvelutaso nostettua nopean junaliikenteen (? 160 km/h) sekä samalla tavaraliikenteen tarpeita vastaavaksi.

 

Nopeustason nosto Savonradalla pääosin nykyisestä 140 km/h edellyttää tasoristeysten poistamista. Tasoristeysten korvaaminen sillalla maksaa noin 0,5-1,5 M€, erityiskohteissa jopa 3,5 M€. Tasoristeysten poistaminen edellyttää pitkäjänteistä ja eri osapuolten (RHK, Tiehallinto, kunnat, yksityisteiden tiekunnat) hyvää yhteistyötä. Kajaani-Kouvola rataosalla on tasoristeyksiä yhteensä 159 kpl (v. 2009 alussa). Kajaani-Kuopio rataosalla on 91 tasoristeystä ja Kajaani-Iisalmi rataosalla 28 tasoristeystä.

 

3. YHTEENVETO

 

Edellä olevasta ilmenee, että maan liikennepolitiikkaa toteuttavalla liikenne- ja viestintäministeriöllä sekä henkilöliikenteen harjoittajan taholla (VR-Yhtymä Oy/VR Henkilöliikenne) on ollut ja on edelleen negatiivinen suhtautuminen sisämaan/Itä-Suomen yöjunayhteyksien palauttamiseksi. Kannanottoihin ja kirjelmiin saaduissa vastauksissa on mm. vedottu junavuorojen lisäämiseen Helsinki-Kajaani sekä Kajaani-Oulu väleillä ja nopeutuneisiin matka-aikoihin ja myös siihen, että lakkauttamalla yöjunat itse asiassa on säästetty liikenteen ostorahoja ja säästöillä on voitu hankkia päiväjunavuoroja.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö toteuttaa henkilöliikennepolitiikkaa lainsäädännön ja ohjauksen keinoin sekä ostamalla liikenteen palveluja. Juna-, meri-, lento- ja bussiliikenteen ostoilla turvataan julkisen liikenteen peruspalvelut koko maassa. Ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti. LVM:n talousarviossa on vuodelle 2009 varattu junien kaukoliikenteen ostoon 31,4 M€.

 

VR-Yhtymä Oy:n omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. VR-Yhtymän henkilöliikennettä harjoittava tytäryhtiö VR Osakeyhtiö toimii liiketaloudellisin perustein, eikä sillä ole ollut omaehtoista halukkuutta lähteä palauttamaan yöjunayhteyksiä tai sitten kokeilemaan eri tahojen esittämiä yöjunayhteyksiä ja toteuttaa tarvittavia aikataulumuutoksia.

 

Eduskunnassa valtion talousarviokäsittelyjen yhteydessä yöjunayhteyksien palauttaminen ei ole saanut taakseen riittävää määrää kansanedustajia määrärahan varaamiseksi LVM:n hallinnonalan momentille 63 (31.60.63, Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen) tai momentille 65 (31.60.65, Junien kaukoliikenteen osto) yöjunaliikenteen ostamista varten.

 

Mahdollinen yöjunayhteyden palauttaminen Kajaaniin sekä Savonradan junaliikenteen nopeuttaminen edellyttävät aktiivista vaikuttamista ja tiivistä yhteistyötä eri osapuolten kesken (mm. alueen kansanedustajat, Savonradan varren kunnat, maakuntien liitot). Eduskunnassa tehtävien määrärahapäätösten tueksi tarvitaan riittävää yhteistyötä myös muiden alueiden kansanedustajien kanssa (liittoutuminen).

 

EU:n rakennerahastovaroja on käytetty Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella tasoristeyksien poistamiseen (osarahoitus). Hankkeilla on pystytty nopeuttamaan Savon ja Karjalan ratojen tasonnostotöiden ajoitusta ja junaliikenteen nopeuttamista, koska normaalin radanpidon määrärahakehyksen kautta hankkeet toteutuisivat oletettavasti huomattavasti myöhemmin. Vastaavalla tavalla olisi syytä ainakin harkita myös Savonradan pohjoisosissa rakennerahastovarojen kohdentamista tasoristeysten poistamiseen.

 

4. ALUSTAVA POHDINTA MAHDOLLISIKSI EDUNVALVONTATOIMENPITEIKSI JA ETENEMISPOLUKSI

 

4.1 Kainuun yöjunatavoitteiden määrittäminen

 

Aluksi tulee muodostaa selkeä näkemys siitä mitä halutaan ja määrittää Kainuun tavoitteet yöjunayhteyden suhteen:

 

4.2 Organisointimallista päättäminen eli millä keinoilla ja vaikutusmahdollisuuksilla asia pyritään saamaan toteutumaan

 

Esimerkiksi työryhmän / toimijaverkon tms. perustaminen asiaa varten normaalien maakunta -kuntayhtymän edunvalvontatoimenpiteiden tueksi:

 

4.3 Kainuun yöjunatavoitteiden ja muiden alueiden yöjunatavoitteiden yhteensovittaminen

 

Kainuun tavoitteiden sekä muiden alueiden ja toimijatahojen (mm. Pohjois-Karjala, eri yhdistykset) tavoitteiden yhteensovittaminen

 

Tässä yhteydessä on syytä huomata, että LVM ei todennäköisesti lähtisi ostamaan useita eri yöjunayhteyksiä tai -kokeiluita.

 

4.4 Vaikuttaminen ja neuvottelut eri osapuolten kanssa

 

Neuvottelujen käyminen seuraavien osapuolten ja henkilöiden kanssa:

 

 

- LVM

 

- VR-Yhtymä Oy / VR Osakeyhtiö

 

Vaikuttaminen eduskunnan päätöksentekoon (mm. talousarvion momentit 31.60.63 tai 31.60.65):

 

4.5. Esitys yöjunayhteyden käynnistämiseksi

 

LVM:lle, VR-Yhtymä Oy/VR Osakeyhtiölle, kansanedustajille sekä em. valiokunnille toimitetaan Kainuun ja mahdollisesti laajemman alueen perusteltu esitys (mahdollisine kustannuslaskelmineen) yöjunayhteyden käynnistämiseksi.

 

4.6. Esityksen toteutumisen seuranta

 

Esityksen toteutumisen seuranta ja tarvittaessa uusien vaikuttamis- ja edunvalvontatoimenpiteiden käynnistäminen."

 

Lisätietoja asiasta antaa suunnittelija Martti Juntunen, puh.

044 710 0850 tai sähköpostitse osoitteella etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

 

Maakuntajohtajan ehdotus:

 

Maakuntahallitus päättää asian ottamisesta edunvalvontatehtäväksi sekä antaa tarvittaessa ohjeita jatkotoimenpiteille.

 

Maakuntahallitus päättää saattaa asian maakuntavaltuuston tietoon ja esittää, että se toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

 

Maakuntahallitus:

 

Hyväksyi.

________

 

MV § 86

 

Maakuntavaltuusto:

 

Keskustelun kuluessa Timo Krogerus teki ehdotuksen, että maakunta kokoaa joukkueen; kunnat ja yritykset ja tekee VR:n kanssa sopimuksen, että kaikki käyttää yöjunaa.

 

Puheenjohtaja totesi, että maakuntahallituksen ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta ei ole tehty, joten maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntahallituksen ehdotuksen.

_______

 




Poistuminen | Toimielimet | Maakuntavaltuusto | Pöytäkirja 07.09.2009 | Avaa haku

©