Sosiaali- ja terveyslautakunta |
§ 360 |
16.12.2009 |
Omaishoidon tuen myöntämisperusteet, hoitopalkkiot ja omaishoitajan vapaan järjestäminen 1.1.2010 alkaen
STLTK § 360
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 3.12.2008 § 287 omaishoidon tuen myöntämisperusteet, hoitopalkkiot ja omaishoitajan vapaan järjestämisen 1.1.2009 alkaen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja -asetusta on muutettu1.8.2008 alkaen. Maksuihin on tehty tasokorotuksia, jotka ottavat huomioon vuoden 2002 jälkeen kustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Maksujen muutoksissa on käytetty indeksejä, joissa on otettu huomioon kuntalaisten maksukyvyssä ja tulotasossa sekä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa tapahtuneita kustannusmuutoksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin on lisätty säännös, jonka mukaan asiakasmaksujen muutokset (euromäärät) jatkossa sidotaan indekseihin, joiden muutosten perusteella maksut muuttuvat joka toinen vuosi.
Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen mukaan työntekijän eläkelaissa vahvistettu palkkakerroin vuodelle 2010 on 3,27 % (6,05 %). Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2010 lukien 347,41 (336,41) euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 694,83 (672,81) euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus palkkakertoimen muutosta vastaavasti tehdään myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion alinta määrää suuremmaksi tai pienemmäksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitajasopimukseen.
1.1.2010 alkaen muutettavaksi esitettävät kohdat on tummennettuna ja (nykyinen hinta on suluissa).
Nykytila
Omaishoidontukilain (937/2005) tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteutumista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu hoidettavalle annettava omaishoito sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Lisäksi omaishoidon tukeen sisältyy omaishoitajalle annettava hoitopalkkio ja vapaa sekä omaishoitoa tukevat sosiaalihuollon palvelut siten kuin laissa määritellään.
Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen palvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 3 §:n mukaan kunnan on osoitettava voimavaroja valtionosuuden perusteena olevaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Omaishoitajana voi olla hoidettavan omainen tai muu laissa määritelty läheinen henkilö, jonka terveys ja toimintakyky vastaavat hoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidon tuki voidaan keskeyttää tai lopettaa, jos sopimuksen jatkaminen ei ole hoidettavan edun mukaista, vaarantaa hoitajan tai hoidettavan terveyden tai turvallisuuden tai hoito käy tarpeettomaksi.
Omaishoitosopimus on toimeksiantosopimus. Omaishoitosopimukset ovat voimassa toistaiseksi, ellei ole erityistä syytä tehdä määräaikaista sopimusta. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.
Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta, Kainuussa maakunta -kuntayhtymä. Tuen myöntämisestä ja siihen sisältyvistä palveluista on tehtävä päätökset. Omaishoidon rahallinen tuki on verotettavaa tuloa.
Omaishoidon tuen myöntäminen:
Omaishoidon tuki myönnetään hakemuksen jättämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta maakunta -kuntayhtymän myöntämän määrärahan puitteissa.
Omaishoidon tukea ei makseta palvelutalossa, hoitokodeissa, yksityisissä tai niihin verrattavissa palvelukodeissa asuvista hoidettavista.
Tuen myöntämisedellytykset (3 §):
1) henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva ja
6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
Vapaan järjestelyt (4§):
Maakunta -kuntayhtymän kanssa sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.
Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.
Kuntayhtymä voi järjestää omaishoitajalle 1 momentissa säädettyä enemmän vapaapäiviä ja alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.
Omaishoitaja voi pitää vapaansa kuukausittain tai hän voi säästää niitä ja pitää kerralla useampia vapaapäiviä. Vapaat tulee käyttää kuitenkin kalenterivuosittain.
Maakunta -kuntayhtymän on järjestettävä omaishoitajan vapaan ajalle tarkoituksenmukainen hoito ja siitä on neuvoteltava hoidettavan kanssa.
Hoidettavalla tai omaishoitajalla ei kuitenkaan ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoitomuotoa.
Omaishoitajan vapaat järjestetään maakunnallisesti siten, että kullakin seudulla käytetään ensisijaisesti avohoidon lyhytaikaisyksiköitä tai terveyskeskuksen vuodeosastoa tai muita maakunnan hyväksymiä hoitopalveluja. Omaishoitajan lakisääteinen vapaa voidaan järjestää myös omaishoidon sijaisjärjestelmän avulla. Omaishoitajan sijainen voi olla hoidettavan omainen tai läheinen. Sijaishoitajan kanssa voidaan solmia omaishoidon tuki sopimus ja silloin hoito tapahtuu asiakkaan kotona. Sijaishoitajalle maksetaan 50 euroa/vuorokausi. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi voidaan myös tehdä perhehoitajan sopimus, jolloin asiakas menee hoitajan kotiin. Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksetaan perhehoitajalle/sijaishoitajalle 50 euroa/vuorokausi. Omaishoitajan lakisääteiset vapaat voidaan järjestää myös maakunta -kuntayhtymän myöntämällä palvelusetelillä.
Omaishoitajan vapaan ajalta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa. Säännös koskee ainoastaan niitä vapaapäiviä, joihin omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus (kolme (3) vuorokautta kuukaudessa). Asiakasmaksulain 6 b §: n mukaan hoidettavan maksettavaksi voi tulla vapaapäivää kohti korkeintaan 10,60 euroa (9,90) 1.1.2010 lukien niistä palveluista, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa riippumatta siitä, mitä palveluja käytetään.
Lisäksi asiakasmaksulain 6 b §:ään on lisätty uusi 3 momentti, joka koskee asiakasmaksun indeksitarkistusta. Maksun euromäärä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennan perusteena käytetään kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksin mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään 0,1 euroon. Indeksillä tarkistettu euromäärä tulee voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun1. päivänä.
Muiden vapaapäivien ajaksi järjestämästä hoidosta kunta voi periä maksuja asiakaslain muiden säännösten mukaan.
Hoitopalkkio (5 ja 6 §):
Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on vähintään 300 euroa/kk. Laissa säädetyn edellytyksin palkkio voidaan sopia vähimmäismäärää pienemmäksi. Hoitopalkkio voidaan sopia 300 euroa alemmaksi, jos hoidettava viettää arkisin keskimäärin yli seitsemän (7) tuntia vuorokaudessa kodin ulkopuolella ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä, tai siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.
Hoitopalkkio on vähintään 600 euroa/kk hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana edellyttäen, että omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Edellytyksenä tässä tarkoitetun hoitopalkkion maksamiselle on, ettei hoitajalla ole vastaavalta ajata oikeutta sairasvakuutuslain 10 luvun mukaisen erityishoitorahan saamiseen tai oikeutta vuorotteluvapaalain 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen.
Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen, jona aikana hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa. Siirtymävaiheen kestoa ei ole laissa tarkasti määritelty. Tilanteet, joihin hoitopalkkio on tarkoitettu, ovat tyypillisesti sen kaltaisia, että täsmällistä aikaa on vaikea määritellä. Hoitoajan voidaan arvioida olevan noin puoli vuotta, useissa tauksissa tätä vähemmän.
Laissa säädetyt 300 ja 600 euroa ovat hoitopalkkioiden vähimmäismääriä. Kunnat voivat maksaa suurempia palkkioita kuin laissa edellytetään. Kunnat voivat esimerkiksi käyttää ylempää maksuluokkaa pitempiaikaisissa raskaissa hoitotilanteissa riippumatta siitä, onko omaishoitaja joutunut jäämään pois töistä hoitotilanteen takia vai ei.
Hoitopalkkiota voidaan alentaa esim. jos asiakkaalle on myönnetty henkilökohtainen avustaja keskimäärin yli seitsemäksi (7) tunniksi päivässä ja omaishoidon tarve on vuorokauden aikana vähäistä. Hoidon ja huolenpidon tarpeen vähäisyyttä arvioitaessa, tulee ottaa huomioon myös kotona vietetty aika. Jos hoidettava on esim. hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan intervallihoidossa kaksi viikkoa kerrallaan, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan kokonaisuutena ottaen katsoa olevan vähäistä.
Hoitaja voi myös ilmoittaa, ettei halua lainkaan ottaa vastaan omaishoidon tukeen sisältyvää hoitopalkkiota, vaan ainoastaan tukeen sisältyvät palvelut. Koska omaishoitolain mukaiseen toimeksiantosopimukseen sisältyy aina hoitopalkkio, ei hoitajan kanssa voida solmia omaishoitosopimusta. Hoidettavalle ja hoitajalle tehdään asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (SH asiakaslaki 7 §) mukainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoitopalkkioita tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella, joka vahvistetaan työntekijän eläkelain (396/2006) 96 §:n soveltamista varten. Jos kunnassa on käytössä vähimmäismäärää suurempia tai pienempiä hoitopalkkioita, korotetaan näitä hoitopalkkiota indeksitarkistuksen johdosta 1.1.2010 alkaen.
Hoito- ja palvelusuunnitelma (7 §):
Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattava:
- Omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
- Muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
- Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä ja sisältö
- Hoidettavan hoitojärjestelyt hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.
- Suunnitelmaa on tarkistettava tarvittaessa, jotta se vastaisi hoidettavan ja omaishoitajan tarkoituksenmukaisia tarpeita.
Omaishoitosopimus (8 §):
Omaishoidon tuesta laaditaan kunnan ja omaishoitajan välille toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.
Omaishoitosopimuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
- Hoitopalkkion määrä ja maksutapa
- Hoitajan oikeus lakisääteisiin kolmen vuorokauden vapaisiin kuukautta kohti
- Edellä mainittuja vapaita useampien vapaapäivien järjestäminen sekä alle vuorokauden mittaiset virkistysvapaat.
- Määräaikaisen sopimuksen kesto
- Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta syystä
- Kirjaus siitä, että omaishoitajalla ei ole lakisääteistä oikeutta vapaapäiviin.
- Omaishoitosopimuksen voimassaoloaika.
Hoitopalkkion maksaminen ja omaishoidon keskeytykset:
- Hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitun lyhytaikaishoidon vuoksi hoitopalkkion maksamista ei keskeytetä.
- Myöskään laissa säädettyjen omaishoitajalle järjestettävien vapaiden pitäminen ei keskeytä hoitopalkkion maksamista.
- Äkillisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua (9.2 §).
- Hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä maakunta -kuntayhtymä keskeyttää hoitopalkkion maksamisen keskeytyksen alkamisesta seuraavana päivänä.
Omaishoitosopimuksen päättyminen (9 §):
Lain lähtökohtana on hoidettavan edun mukaisen hoidon toteutuminen.
Maakunta -kuntayhtymä voi irtisanoa omaishoitosopimuksen irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Hoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi.
Irtisanomisajoista riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoidettavan hoito terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi.
Sopimus tulee purkaa välittömästi jos sen jatkaminen vaarantaa joko hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden.
Muutoksenhaku ja omaishoitosopimusta koskevan riidan käsittely:
Muutoksenhausta omaishoitolaissa tarkoitetuista asioista on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7. luvussa säädetään.
Lisätietoja asiasta antavat vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen, puh. 08 6156 7237, 044 7101 669 ja kotipalveluohjaaja Teija Seppälä, puh. 044 288 5237 sekä sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen, puh. 044 777 3033 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.
Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus:
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy 1.1.2009 alkaen omaishoitajan vapaan järjestämisen edellä esitetyn mukaisesti sekä omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot seuraavasti.
Kodin ulkopuolinen asiointi ja taloustyöt eivät riitä omaishoidon tuen myöntämisperusteeksi.
Lapsilla hoidon ja huolenpidon tarvetta verrataan samanikäisten terveiden lasten hoitoon ja huolenpitoon.
Mikäli asiakas on yli 18 vuorokautta kalenterikuukaudessa säännöllisessä lyhytaikaishoidossa, ei omaishoidon tukea voida maksaa
I Maksuluokka/ Päivittäistä hoitoa ja palvelua saavat:
Omaishoidon tuen hoitopalkkio on 1.1.2010 alkaen 348 €/kk (337 €/kk).
Myöntämisperusteet:
- Hoidettava on pitkäaikaissairas, vammainen tai vanhus, joka tarvitsee runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissa (esim. ruokailussa, pukeutumisessa, liikkumisessa, WC-toiminnoissa)
- Hoidettava on pääsääntöisesti orientoitunut ajan ja paikan suhteen ja hän voi olla osan päivästä yksin, hän ei tarvitse jatkuvaa valvontaa eikä ympärivuorokautista avustamista.
Tähän ryhmään kuuluvat yli 10 vuorokautta kalenterikuukaudessa säännöllisessä lyhytaikaishoidossa olevat asiakkaat, joiden hoitoisuus on II maksuluokan mukainen
- Maksullista kotihoidon palvelua voidaan antaa palvelutarpeen mukaan enintään 30 tuntia kuukaudessa.
II Maksuluokka, jatkuvaa tukea ja palvelua saavat:
Omaishoidon tuen hoitopalkkio on 1.1.2010 alkaen 465 €/kk (450 €/kk)
- Hoidettava tarvitsee runsaasti apua ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti, eikä voi asua yksin.
- Hoidettavuus on samaa tasoa, kuin tehostetun palveluasuminen piirissä olevalla asiakkaalla
Mikäli omaishoitaja hoitaa hoitotyön sitovuudeltaan II maksuluokkaan kuuluvaa asiakasta ja asiakas saa runsaasti kunnallisia palveluja (esim. päivähoito, koulu) ja kuntayhtymän järjestämiä kotihoitopalveluja yli 30 tuntia kuukaudessa tai muita sosiaali- ja terveyspalveluja runsaasti (päivätoiminta, työtoiminta), alennetaan omaishoidon tuen palkkio 1 maksuluokan mukaiseksi. Hoitopalkkiota ei kuitenkaan alenneta, jos hoidettava on vaikeasti dementoitunut tai vaikeasti vammainen.
Runsailla kunnallisilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla pois lukien kotihoito tarkoitetaan:
- Asiakas käy säännöllisesti päivä- ja/tai työtoiminnassa tai käy koulua ja osallistuu aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan yli seitsemän (7) tuntia päivässä 4-5 kertaa viikossa tai
- asiakas käy säännöllisesti päivä- ja/tai työtoiminnassa tai käy koulua ja osallistuu aamu- ja/tai iltapäivätoimintaan yli seitsemän (7) tuntia päivässä 1-3 kertaa viikossa ja saa sen lisäksi esim. kotihoidon palvelua tai henkilökohtaista apua yli kaksikymmentä (20) tuntia kuukaudessa
III Maksuluokka Erityistukea ja palvelua saavat:
Omaishoidon tuen palkkio 1.1.2010 alkaen 696 €/kk (674 €/kk).
Myöntämisperusteet:
- Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautista avustamista ja läsnäoloa
- Hoidettava on dementoitunut ja vaatii jatkuvaa valvontaa muista
mattomuuden ja levottomuuden takia.
- Hoidettava tarvitsee runsaasti hoivaa ja huolenpitoa ja on täysin autettava kaikissa toiminnoissa ympärivuorokautisesti.
- Hoidettava voi olla mielenterveyskuntoutuja, jonka kotona hoitaminen on vaativaa (esim. väkivaltaisuus, voimakkaat harhat, itsetuhoinen käyttäytyminen)
Hoidettavuus on samaa tasoa, kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalla asiakkaalla
- Maksullista kotihoidon palvelua voidaan antaa palvelutarpeen mukaan enintään 40 tuntia kuukaudessa.
Omaishoidon tuen korottaminen erityistilanteissa
- Hoitaja on raskaan siirtymävaiheen aikana lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua.
- Hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäisiä suurempia työtuloja, eikä oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan, oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 §:n mukaiseen vuorottelukorvaukseen
- Esimerkiksi hoitaja, joka hoitaa omaista, joka on saattohoitovaiheessa tai on äkillisen vaikean sairauden tai vammautumisen vuoksi täysin avuton
Erityistilanteissa hoitopalkkio voidaan päättää esitettyjä maksuluokkia suuremmaksi hoidon järjestelyjen niin vaatiessa. Hoitopalkkio voidaan korottaa III maksuluokan (696 €/kk) palkkiota 30% suuremmaksi.
Hoitopalkkio voidaan maksaa myös pienempänä, jos siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.
Hoitaja voi ilmoittaa, ettei halua ottaa vastaan omaishoidon tukeen sisältyvää hoitopalkkiota vastaan, vaan ainoastaan tukeen sisältyvät palvelut. Hoidettavalle ja hoitajalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, johon voidaan tarpeen mukaan sisällyttää vastaavat palvelut kuin mitä voitaisiin järjestää omaishoidon tukena. Asiakkaalla on oltava riittävät tiedot, jotta hän voisi arvioida, tulisiko omaishoidon tuen sisältää säädetyn määräinen hoitopalkkio vai esimerkiksi säädettyä edullisempia palveluita ja vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio. Asiakaslain 5 §:n mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän toimialueella voidaan myöntää omaishoitoperheelle kotihoitopalveluja enintään 15 tuntia kuukaudessa ilman asiakasmaksua samoin palvelusetelillä kotihoitopalveluja enintään 15 tuntia kuukaudessa palvelusetelin arvon mukaan enintään 24 €/tunti (22 €/tunti). Maksullista kotihoidon palvelua voidaan antaa palvelutarpeen mukaan enintään 30 tuntia kuukaudessa I ja II maksuluokassa, sekä enintään 40 tuntia kuukaudessa III maksuluokassa. Jos omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei suoriteta rahana, niin hoitaja ei kuulu tapaturmavakuutuksen piirin, eikä hoitaja saa mahdollista eläkekertymää.
Palveluseteli omaishoidon tuen vaihtoehdoksi
Palveluseteliä voidaan käyttää omaishoidon tuen vaihtoehtona omaishoidontuen kehittämishankkeessa (1.5.2006-31.3.2008) esitetyin perustein seuraavasti:
Omaishoidon tuen palvelusetelillä on tarkoitus lisätä vaihtoehto omaishoidon tuelle ja tukea omaishoitajaa jaksamaan vaativassa hoitotyössään.
Omaishoidon tuki voidaan myöntää osaksi tai kokonaan palvelusetelinä. Palvelusetelin valitseminen hoitopalkkion sijasta on omaishoitajalle vapaaehtoista. Palvelusetelistä ei makseta veroa. Palvelusetelillä ostetuista palveluista ei ole mahdollista saada verovähennystä.
Palvelusetelillä ostettavat palvelut:
Omaishoidon palvelusetelillä voidaan ostaa kotiin annettavia kotihoitopalveluja ja kotihoidon tukipalveluja. Näitä palveluja ovat hoiva- ja huolenpitopalvelut, kodin siivous-, asiointi- ja pyykkipalvelut.
Palvelusetelin arvo:
Palveluseteli voi olla enintään myönnetyn omaishoidon tuen palkkion suuruinen tai osa siitä. Osa omaishoitajan palkkiosta voidaan maksaa rahana ja osa palvelusetelinä. Rahana maksettava palkkio tulee kuitenkin olla vähintään 50 € kuukaudessa. Palvelusetelillä voi hankkia palveluja ilman omavastuuosuutta palvelusetelin arvoa vastaavaan määrään saakka. Palvelusetelin arvon ylittävät palvelut omaishoitaja maksaa itse.
Palvelusetelin käyttö:
Palvelusetelissä näkyy sen arvo ja mille kuukaudelle se on myönnetty. Yrittäjä merkitsee palveluseteliin antamansa palvelun hinnan ja allekirjoittaa antamansa palvelun.
Palveluntuottajat:
Palvelusetelillä voi ostaa palveluja vain sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymiltä yksityisiltä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajalta. Palvelun tuottajan tulee kuulua läänin yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin. Palveluntuottajaksi voidaan hyväksyä lautakunnan aikaisemmin hyväksymät palveluntuottajat. Lautakunta voi hyväksyä uuden palveluntuottajan ilman kilpailuttamista.
Sosiaali- ja terveyslautakunta:
Hyväksyi päätösehdotuksen.
_________