Poistuminen | Toimielimet | Sosiaali- ja terveyslautakunta | Pöytäkirja 20.12.2006 | Avaa haku

Sosiaali- ja terveyslautakunta
Kokous 20.12.2006 / Pykälä 310



Sosiaali- ja terveyslautakunta
§ 310
20.12.2006

Lastensuojelun sijaishuoltoyksikön perustaminen

STLTK § 310

 

Lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon keskitetyn toiminnan vaikutukset eri sijaishuoltomallien, selvitysten, haastatteluiden ja tilastotietojen perusteella:

Taustaa

Kainuussa on tehty sijaishuoltoon liittyviä selvityksiä, jotka ovat pohjana myös tämän esityksen sisältöön.

Kainuun maakunnallisen hallintokokeilun valmisteluvaiheessa perustettiin sosiaalityön työryhmä, jonka tarkoitus oli miettiä sosiaalityön järjestämistä parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkija Kortelaisen selvityksen mukaan sijaishuollon keskitetty järjestelmä lastensuojelutyön tueksi oli keskeinen kehittämiskohde. (Kortelainen, 2003)

Sijaishuollon tehokas järjestäminen edellyttää keskitettyä koordinointia. Tarvitaan keskitetty "paikkapankki", mistä on löydettävissä tiedot sijaisperheistä, perhekodeista ja laitoksista sekä niiden paikkatilanteesta. Tämän lisäksi tarvitaan tietoa muista tukitoimista, joita lastensuojeluperheille voidaan järjestää mm. tukihenkilöt sekä järjestöjen ja yksityisten palvelut ja koulutustarpeet sijaisperheille ja tukihenkilöille. (Kortelainen, 2003)

Kainuun hankkeessa on selvitetty valtakunnallisia sijaishuollon järjestämisen malleja ja pohdittu Kainuuseen sopivaa mallia.

Vuonna 2004 huostaanottoja tehtiin Kainuussa yhteensä 12 ja avohuollon sijoituksia 8 kpl. Vuonna 2005 huostaanottoja tehtiin 14 kpl ja avohuollon sijoituksia 20. Sijoitusten lukumäärä molempina vuosina 31.12. pysyi kuitenkin samana (104 sijoitusta).

Asiakkaiden mahdollisuus saada tasapuolista, laadukasta ja asiantuntevaa avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palvelua kaikissa Kainuun kunnissa varmistuu, kun prosessit on hajautettu eri osiin. Sosiaalityöntekijöille karttuu tietoa, taitoa ja osaamista, koska he paneutuvat oman vastuuprosessinsa (avohuolto tai sijaishuolto+jälkihuolto) hallitsemiseen. Esimerkiksi huostaanottoprosessin läpivieminen on työläs, aikaa vievä prosessi. Jos huostaanottotilanteita on harvoin, riittävää kokemusta sen tekemisestä ei kerry.

Asiakkaiden saama hyöty keskittämisestä on osoitettu jo ainakin Jyväskylän, Hämeenlinnan, Oulun ja Kuopion seuduilla, joissa kunnat ovat edelleen halukkaita kustantamaan omarahoitusosuudellaan sijaishuoltoyksiköiden toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Kainuussa hallintomalli nopeuttaa yksikön perustamista, sillä kuntien kanssa ei tarvitse tehdä erillisiä sopimuksia esim. rahoitusosuuksista.

Keskitetty sijaishuolto antaa nykytilanteeseen verrattuna paremmat mahdollisuudet asiakkaan kokeman laadun (tyytyväisyyden) mittaamiseen. Tällä hetkellä asiakkaan kokemaa tyytyväisyyttä kootaan yksittäisesti ja se on kunkin sosiaalityöntekijän vastuulla. Systeemiä tiedon keräämiseen ei ole luotu. Tiedon kokoaminen ja vaikutusten seuraamisen kannalta on tärkeää, että tieto on hallitusti jonkun/joidenkin sosiaalityöntekijän/sosiaalityöntekijöiden vastuulla.

Viime vuosina kehitys sijaishuoltopalvelujen hallinnan ja tuottamisen osalta onkin eri puolilla Suomea kulkenut kohti kuntien yhteisesti järjestämää keskitettyä mallia. Kehitykseen on vaikuttanut kuntasektorin tarve sijaishuollon riittävien resurssien, työntekijöiden tietopohjan ja osaamisen turvaamiseen keskitetysti yhteistyöllä. Taloudellisuuden lisäksi keskitetyn toimintatavan yhtenä etuna on nähty sijaishuoltopalvelujen arvioinnin ja valvonnan helpottuminen. (Känkänen&Laaksonen 2006)

Kainuun maakunta -kuntayhtymässä on kilpailutettu vuosina 2005-2006 lastensuojelun laitoshoitoa ja ammatillista perhekotihoitoa tuottavat yksityiset yrittäjät. Kilpailutuksen yhtenä tavoitteena oli saada selville yrittäjien tarjoama palvelun laatu pyytämällä heitä toimittamaan mm. kirjatut laatutavoitteet, tarkka kuvaus toiminnasta, sen taustalla olevista arvoista, toimintaperiaatteista, henkilöstön määrästä ja koulutustasosta, johtamisesta, resursseista sekä kasvatus- ja hoitomenetelmistä.

Saimme yli 70 tarjousta. Kilpailutuksen jälkeen kuntayhtymän käyttöön jäi melkoinen määrä materiaalia yksikön kuvauksista. Tämä tieto on helpommin hallittavissa, kun sitä käsittelee sijaishuoltoon nimetyt sosiaalityöntekijät. Koska yhteistyön kehittäminen puitesopimusyksiköiden kanssa on sopimuskauden yksi tavoite, voidaan sitä helpommin tehdä keskitetyn järjestelmän avulla.

Todellinen tuntemus sijaishuoltopaikoista karttuu vasta, kun yksiköissä käydään paikan päällä. Keskitetyssä mallissa (esim. Kuopio ja Oulu, joissa tavoitteena on käydä tutustumassa yksiköihin tarvittaessa useammankin kerran) tämä mahdollistuu, kun työaikaa käytetään tähän tarkoitukseen. Sijaishuoltoyksiköiden tuntemus johtaa suunniteltuihin ja järjestelmällisiin sijoituksiin. Tämän lisäksi ns. sijaishuoltorekisterin ylläpito vapaista paikoista on helpommin luotavissa ja hallittavissa.

Jos avohuollon ja sijaishuollon prosessit eriytetään, asiakkuuden prosessit voivat jäädä työntekijän näkökulmasta lyhyemmiksi. Prosessit lyhenevät ainakin niissä tapauksissa, joissa avohuollon asiakkuus jatkuu huostaanottoon saakka. Oulussa sosiaalityöntekijät ovat sitä mieltä, että on hyvä, että huostaanoton jälkeen työntekijä vaihtuu ja että sijaishuollon sosiaalityöntekijä jatkaa työtä jälkihuoltoon saakka. Sijaishuollon sosiaalityöntekijöillä ei ole huostaanoton rasitetta, mutta he kuitenkin ikään kuin antavat huostaanotolle lisävahvistusta. Sijaishuollon sosiaalityöntekijä jatkaa työtä "puhtaalta pöydältä".

Sosiaalityöntekijät, jotka ovat kiinnostuneet lastensuojelun sosiaalityön eri prosesseista, saavat mahdollisuuden kehittää avohuoltoon, sijaishuoltoon tai jälkihuoltoon liittyvää työtä paremmin, koska työ on kokonaisvaltaisesti sitä. Avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon prosessien eriyttäminen mahdollistaa esim. avohuollossa työntekijöiden menetelmäkoulutuksien hyödyntämistä.

Leena Rautiaisen (tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia, 6.3.2003) tekemässä selvityksessä "mistä sosiaalityön työlle tekijät" Selvitys sosiaalityön tilasta pääkaupunkiseudulla ilmeni mm. että eräs keino sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi ja työntekijöiden pysyvyyden turvaamiseksi on sosiaalityön tehtävien uudelleenorganisointi. Selvityksen perusteella sosiaalityöntekijät näyttävät hakeutuvan tehtäviin, joissa tehtäväkuvat on rajattu ja joissa pystyy hyödyntämään omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan.

Vaikutukset perhehoitoon ja kustannuksiin

Yleistä perhehoidosta

Kuntien sijaisperhehoitoa suosivista tavoitteista huolimatta sijaisperhehoidon palvelujen määrä on pysynyt ennallaan ja perhehoidon osuus sijaishuollon palveluista on laskenut. Sijaisperheisiin sijoittaminen on laskenut Suomessa 1980 luvun puolivälistä 1990- lukuun noin 20 %. Tällä hetkellä perhehoitoon sijoitettavien osuus Suomessa on noin 40%. Alueelliset erot Suomessa ovat suuret. Vastaavat luvut Norjassa ovat yli 80 % ja Ruotsissa yli 70 %. Perheiden ja lasten tilanteet Pohjoismaissa ovat samankaltaisia ja syyt lasten ja nuorten sijoituksissa ovat yhtenevät.

Suomessa syyt perhehoidon sijoittamisen laskuun ovat moninaiset. Keskeisimpänä Perhehoitoliitto ry:n toiminnanjohtaja Jari Ketola pitää sijaisperhetoiminnan sattumanvaraisuutta ja suunnittelemattomuutta. Suunnittelemattomuudesta seuraa, että sijaisperhetoiminnasta ei tiedoteta riittävästi, rekrytointiin ei käytetä voimavaroja, sijaisperheitä ei valmenneta ja tukeminen on sattumanvaraista, ja tuen määrä ja laatu vaihtelevat maassamme.

Perhesijoituksien onnistumiseen vaikuttavat sijaisperheelle annettava vahva ammatillinen tuki, avoimuus kulttuurien erilaisuudelle, hyvät keskinäiset suhteet sijaisperheissä, riittävä taloudellinen tuki ja sijaisperheen hyvän kasvattajan ominaisuudet.

30% perhehoitajista jää eläkkeelle lähimmän viiden vuoden sisällä. Uusia perhehoitajia tarvitaan arvioilta 700-1.500 eläkkeelle jäävien vajeen paikkaamiseksi. Pahimman ennusteen mukaan uudet sijoitukset kaksinkertaistuvat nykyisestä 6.000:sta sijoituksesta lähimmän viiden vuoden aikana.

Kainuun perhehoito

Projektin varoista on koulutettu Kainuuseen kaksi PRIDE- kouluttajaa vuoden 2006 aikana. (sijaisvanhempi + vs. sosiaalityöntekijä). Kouluttajapari järjestää sijaisperhekoulutuksenvuoden vaihteen jälkeen. Rekrytointi maakunnan sisällä ja omana toimintana kannattaa: Kainuussa on vanhempia, jotka ovat kiinnostuneita sijaisvanhemmuudesta.

Painopisteen siirtäminen kalliista laitos- ja ammatillisesta perhekotihoidosta sijaisperhehoitoon madaltaa pitkällä aikavälillä sijoituskustannuksia merkittävästi. Vuonna 2004 ostopalvelulaitosten vuorokausihinta Suomessa oli keskimäärin 180 euroa, ammatillisen perhekodin 133 e ja perhehoidon keskimääräinen hinta 41 e.

Känkäsen ja Laaksosen (2006) mukaan sijaishuollon järjestäminen vaatii sosiaalityöntekijöiltä erityisosaamista, joka pitää sisällään mm. sijaisperheiden rekrytoinnin, valmennuksen ja tukemisen, sijaishuoltopaikkojen kartoituksen ja paikkoihin tutustumisen sekä toimintaan liittyvien tietojen päivityksen, lapsen tarpeita vastaavan sijaishuoltopaikan löytämisen, sijoituksen suunnittelu- ja valmistelutyön jälkeen varsinaisen sijoitusprosessin läpiviemisen sekä sijoituksen seurannan, sijaishuoltotyön edellyttämien valmiuksien ylläpidon (mm. kilpailutusprosessit) sekä sijaishuoltoa koskevaan päätöksentekoon osallistumisen.

Yksikön visiona on toteuttaa ja kehittää yhdessä muiden viranomais- ja järjestötoimijoiden kanssa laadukasta, saumatonta ja sujuvaa lastensuojelun sijaishuollon ja/tai jälkihuollon palveluketjua. Yksikön toiminta mahdollistaa sijoitetulle lapselle ja nuorelle hänen tarpeensa vastaavan, onnistuneen sijais- ja jälkihuollon.

Työryhmän esitys:

Perustetaan Kainuuseen sijaishuollon ja jälkihuollon palveluista vastaava yksikkö. Yksikön työntekijät (kokonaisreservi, kun yksikkö täysin toiminnassa, esim. 2 sosiaalityöntekijää ja 1 osa-aikainen sosiaaliohjaaja) toimivat maakunnallisina asiantuntijoina sijoitukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tarpeen mukaan työpareina sosiaalitoimistojen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille huostaanottoprosessissa. Kun sijoitus konkretisoituu, yksikön työntekijät vastaavat sijoitetun lapsen prosessista jälkihuoltoon asti, mikäli sijoitus jatkuu täysi-ikäisyyteen saakka. Kunnan avohuollon sosiaalityöntekijä on mukana prosessissa 3 kk sijoituksen jälkeen, jotta tarpeellista tietoa saadaan vaihdettua ja jaettua. Yksikön toiminnan voisi aloittaa kahdella sosiaalityöntekijällä, mutta etenkin jälkihuoltoprosessissa tarvitaan myös sosiaaliohjaajan työpanosta.

Juha Jokisen (2006) mukaan on suosituksena, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on 20 asiakasperhettä. (asiantuntijakuuleminen/lastensuojelu 8.3.2006). Asiakastyön lisäksi yksikön työntekijät ehtivät tuottaa seuraavat palvelut:

- perhehoidosta tiedottaminen

- sijaisperheiden hankinta ja valmennus yhdessä perhehoitajat ry:n kanssa.(Anu Partanen on keskustellut Pohjois-Savon sijaishuoltoyksikön edustajan kanssa ja Ylä-Savon alueelta kannattaisi Kainuunkin tehdä rekrytointia perheistä esim. Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Rautavaara)

- sijaisperheiden tuki ja jatkokoulutus

- tukiperheiden hankinta ja valmennus

- tukiperheiden tuki ja jatkokoulutus

- sijaisperhereservin ylläpito ja päivitys

- tukiperhereservin ylläpito ja päivitys

- tiedot ammatillisista perhekodeista ja lastensuojelun laitoksista (sis. yksiköiden tutustumisen)

- päivitetty tietopankki lasten ja nuorten sijoituspaikoista

- sijaishuollon ja jälkihuollon kehittäminen

- sijaishuollon palvelujen hankintaosaamisen turvaaminen

- yhteistyö Kainuuseen, Salmijärvelle perustettavan yksikön kanssa

Mahdollisuudet/edut: Eri kuntien sosiaalityöntekijät saavat konkreettisesti apua yksikön työntekijältä sijoitustilanteessa. Yksiköllä on ajantasainen sijaishuoltopaikkatiedosto, jota pystytään päivittämään koordinoidusti. Esim. sijaisperheet ovat koko maakunnan alueella yhteistä resurssia, ei vain jonkun kunnan tai seudun "omaa reserviä". Yksikkö on haluttu työpaikka, jolloin työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä ja lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä vaihtunee harvemmin kuin nykyisessä mallissa.

Yksikössä on mahdollista tehdä esim. asiakassuunnitelmapalavereita hallitusti: yhden päivän aikana on mahdollista käydä läpi useamman lapsen asiat, kun esim. Oulun suunnalle sijoitettujen lasten palavereita voi olla saman päivänä.

Kainuuseen esitetään perustettavaksi yksikkö, jonka tehtäviä tällä hetkellä ei Kainuussa hoideta lainkaan omana toimintana. Yksikön perustaminen tuo lisätehtäviä, joka on peruste yhden uuden sosiaalityöntekijän viran perustamiselle. Muut yksikköön palkattavat työntekijät selvitetään mm. Kainuun SORAKE-hankkeen yhteydessä.

Sosiaalityöntekijän lisävirka Kainuuseen on perusteltavissa myös uuden lastensuojelulakiehdotuksen kautta. Lain ehdotusten tavoitteena on suunnata työn painopistettä avohuoltoon ja varhaiseen tukeen. Nämä uudistukset toteutuessaan vähentävät lastensuojelukustannuksia pidemmällä tähtäimellä.

Uusi lastensuojelulaki tuo kuntien sosiaalitoimeen uusia, määräaikaan sidottuja tehtäviä, kuten esim. lastensuojelutarpeen selvittäminen määräajan puitteissa. Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmän muistion (sosiaali- ja terveysministeriön esityksiä 2006: 25) mukaan juuri lastensuojelutarpeen selvittämisen velvoite aiheuttaisi kunnissa tarvetta lisätä sosiaalityöntekijöitä, vaikka osin se voidaankin toteuttaa työtä uudelleen organisoimalla.

Esim. Vantaalla on arvioitu kahden ensimmäisen vuoden aikana tarvittavan 3-5 uutta työntekijää jonka lisäksi aiheutuisi koulutus- ja ohjauskustannuksia.

Lapsilähtöiset työskentelyotteet mainitaan myös uudessa lastensuojelulakiehdotuksessa. Lapsilähtöisten menetelmien toteutuminen edellyttää sosiaalityöntekijöiltä sitä, että lasta tavataan

henkilökohtaisesti lastensuojeluprosessin eri vaiheissa.

Arviolaskelma:

Yhdenkin lapsen/nuoren sijoittaminen sijaisperheeseen aiheuttaa säästöä pelkästään vuositasolla noin 50 000 euroa. Tällä rahalla saadaan jo maakuntaan perustettua yksi sosiaalityöntekijä virka lisää.

Lisätietoja asiasta antaa perhepalvelujohtaja Helena Ylävaara, puh. (08) 6155 4242, 044-750 2424 tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi.

Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus:

Sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee asiasta ja antaa jatkovalmisteluohjeita.

Sosiaali- ja terveyslautakunta:

Hyväksyi.

Asiantuntijana tässä asiassa kuultiin projektityöntekijä Anu Partasta. Hän oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan klo 16:44-16:57.

Kirsi Virtanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 16:45.

_________





©